Tunteiden vuoristorata

Olet varmasti joskus törmännyt itsessäsi odottamattomaan, ei sinulle niin ominaiseen käytökseen, sanoihin tai tekoihin. Oletko silloin pysähtynyt miettimään, mikä tai mistä käyttäytyminen johtuu?

Voimakkaat tunteet saavat usein ihmisen käyttäytymään oudosti, huonosti ja luovat jopa lisää negatiivisia tunteita ja tekoja. Jos et ole tietoinen tunteistasi ja reaktioistasi, ne vain vahvistuvat toistuessaan ja ihminen ajautuu aina vain voimakkaimpiin reaktioihin. Jollei jokin tule väliin ja pysäytä. Luovumme vapaudestamme ohjata omaa elämää, mitä enemmän elämämme rakentuu automaattisille reaktioille.

Kun tulee tilanteita, joissa tunne yllättää sinut, on hyvä opetella ottamaan hetki aikaa itselle ja opetella pysähtymään. Jos olet tottunut reagoimaan sähäkästi, alkuun on hyvä tehdä tietoisia harjoitteita vauhdin hidastamiseksi. Lisäksi on hyvä oppia tunnistamaan pienet merkit alkavasta myrskystä sillä hetkellä kun ne ilmaantuvat. Kutsumme tälläistä taitoa tietoisuustaidoksi. Se tarkoittaa kykyä pysytellä käsillä olevassa hetkessä häiriötekijöistä huolimatta, katsoen tosiasioita sellaisina kuin ne nousevat havaittaviksi.

Tietoisuustaitoa ei opita vain lukemalla vaan se on arkista toimintaa ja siihen harjaantuu päättämällä tehdä arkisia, päivästä toiseen toistuvia askareita uudella tavalla.

” Miten toimit aamuisin kun avaat silmäsi? Oletko tietoinen ensimmäisestä ajatuksesta, jolla tervehdit uutta päivää? Miten odotuksesi päivästä alkaa ohjata havaintojasi? Näetkö ulkona vain vesisateen ja hämäryyden vai näetkö punertavan viivan taivaanrannalla? Uppoudutko heti murehtimaan vaikeita työtehtäviä vai keskitytkö venyttelemään itseäsi tuntien sen elinvoiman, jonka löydät kehostasi? Jäätkö hautomaan vanhaa riitaa kaverisi kanssa vai katsotko uusin silmin kahvimukiasi, tuntien kahvin tuoksun sieraimissasi, maistaen sen maun kielelläsi – kiitollisena tästä aamuhetkestä, jonka voit suoda itsellesi? Tietoisuustaidossa on olennaista havahtua huomaamaan, missä oikeastaan olemme tällä hetkellä. Rakentelemmeko uhkakuvia tulevaisuudesta jota ei vielä ole, märehdimmekö eilistä joka on jo mennyt vai elämmekö täysillä tätä hetkeä, joka on todellinen, olemassa oleva elämämme.”

Mielen harjoittaminen elämäntävaksi?

” Monet syömisen ongelmat, kuten ahmiminen tai ylipaino, johtuvatkin siitä, että emme ole tietoisia siitä miten virheelliset ruokailutottumuksemme tapahtuvat. Päätämme laihtua ja lopettaa roskaruuan ahmimisen ja sitten ihmettelemme, miten vyötärön mitta on taas kasvanut ja vaaka osoittaa että paino on lisääntynyt!

Ongelma on usein siinä, että emme ole tietoisesti läsnä niissä hetkissä, jotka tapahtuvat hyvän päätöksen ja punnituksen välissä. Vasen käsi ei tiedä aina mitä oikea on tekemässä. Kaupassa emme huomaa tietoisesti, miten tuoreen leivän tuoksu johdattaa meidät leipäosastolle, josta ostamme herkullisia leivonnaisia ehkä vakuutellen itsepetollisesti, että hankimme ne mahdollisia vieraita varten. Kotona emme huomaa, miten kannamme naposteluruokaa olohuoneeseen tai tietokoneen ääreen, emmekä ole tietoisesti läsnä toteamassa kuinka monta cola-pulloa tai makeispussia tyhjensimme, koska tarkkaavuutemme oli sidottu kaikkeen siihen mitä ruudussa tapahtui. Vain tietoinen pysähtyminen ruokailuhetkeen voi antaa meille sitä arvokasta palautetta, jonka avulla voimme ohjata syömistapojamme.

Jos valitset ruokailun harjoittelusi apuvälineeksi, aloita ateriahetki pienellä hiljentymisellä. Voit vaikka katsella ensin lautastasi, mitä värejä ja pintarakenteita havaitset? Millaisia tuoksuja otat vastaan? Kun katsot ruokaa, mitä tapahtuu kehossasi? Miten syljenerityksesi muuttuu, miten vatsalaukku supistelee?

Painonhallinta

Kun nostat ruokapalan suuhusi, tunnustele kätesi liikettä, kosketusta huulillasi, aistimuksia kielesi pinnalla ja kitalaessa. Maistele ja pureskele ruoka tietoisen rauhallisesti. Kun nielaiset, tunnetko sen kulkeutumisen ruokatorvea myöten vatsalaukkuusi? Aistitko kylläisyyden tunteen vatsassasi? Löydätkö vihjeen siitä milloin olet ravittu mutta et vielä kylläinen?

Syödessäsi tarkkaavaisesti harjoittelet yllykkeiden hallintaa. Opit vastustamaan tietoisesti tottumusta hotkia ruokaa nopeasti, jättää ruuan pureskelu väliin tai sivuuttaa se arvokas tieto, minkä vatsalaukku lähettää täyttymisestään. Opit tunnistamaan ajoissa milloin ravinnontarpeesi on tyydytetty etkä syö yli tarpeen. Huomaat myös nauttivasi – ehkä ensimmäistä kertaa – kaikista ruuan aromeista ja levollisesta hetkestä. Jos ruokailet toisten seurassa, ehkä olet myös henkisesti läsnä, huomaat toiset uudella tavalla ja tuotat iloa muillekin.”

Ruokailun lisäksi voit rohkeasti kokeilla myös muita arkirutiineja, joita käytät jatkossakin pitääksesi yllä tietoisuustaitoasi. 🙂

Teoksesta VIISAS MIELI – tunteen, järjen ja hyvän elämän työkirja (toim. Juhani Laakso). VKT-säätiö 2007, Käsikirjoitus.

Tunteiden vuoristorata